Träffin isä oli vaasalaisen kauppiaan W. Gösmannin Tom II 606 ja emä helsinkiläisen H. K. Gardbergin kuuluisa Stella Trio VIII 643. Viiran isä oli vaasalaisen A. Blomgvistin Kalle II ja emä myös vaasalaisen kapteeni A. Enehjelmin Klinga af Ekolsund. Nurmes- koirat periytyvät siis hyvin vahvasti ns.Vaasan haarasta.
Nurmes koiria aloitettiin kehittää siinä vuoden 1905 paikkeilla, kun tuloksista alkoi muodostua varsin hyviä, ja koirat alkoivat saavuttaa mainetta myös maakunnankin rajojen ulkopuolella. Alan julkaisuissa on mainittu Nurmes- koirien kasvattajina vain Backberg ja Hänninen, mutta Tilander oli varsin voimakkaasti mukana kasvattamassa Nurmes- koiria asuessaan Nurmeksessa. Heidän päämääränsä oli ollut saada ajokoira, joka olisi; kolmivärinen, tiukka, kestävä, hyvä ja nopea ajokykyvyltään, keskikokoinen, myös kotioloissa rauhallinen. Herrat J. E. Hänninen, E. Backberg ja T. Tilander anoivat v. 1911 Nurmes nimen käytön omistamilleen koirille ja niiden jälkeläisille. Anomus oli ollut seuraavanlainen.
Suomen Kennelklubin sihteerillePyytäisimme kohteliaimmin saada rotukirjaan koirillemme registreeratuksi kennelnimen "Nurmes" etunimenä seuraavilla vaatimuksilla.
"Nurmes" etunimenä ovat oikeutetut käyttämään ne ajokoirat jotka polveutuvat herrojen E. Backbergin, T. Tilanderin ja E. Hännisen omistamista ajokoiranartuista Nurmes Paha, Nurmes Palkka, Nurmes Harmi ja Nurmes Wiira jotka ovat yllämainittujen henkilöiden muodostaman yhdistyksen hyväksymistä pentueista.
Kunnioituksella E. Backberg, T. Tilander, E. Hänninen"Tällä anomuksella hyväksyttiin siis Nurmes- etuliite näiden herrojen koirien jälkeläisille. Tosin kaikkien koirien edestä sitä etuliitettä ei rotukirjoista löydy, vaikka se olisi niille kuulunutkin. Nurmes koirien kantavanhemmat olivat seuraavanlaisia:
Träff III oli ollut kolmivärinen aivan kuten äitinsä, ruskea, valkeat merkit, kiiltävänmusta vaippa, n. 54 cm korkea, kevyt ja lyhytruumiinen, vähän liian lyhyt lapainen, tiivis ja jäntevä, työosat hyvät, löysyyttä ei, ajovauhti kohtalaisennopea, haukku karkeahko, verrattain tiheä, löytökyky keskinkertaista parempi, uuttera ja kestävä. Se oli ollut erinomainen metsästyskoira. Sitä käytettiin siitokseen runsaasti ainakin sen ajan mittapuun mukaan. Sillä astutettiin toistakymmentä narttua, mikä oli siihen aikaan varsin kunnioitettava luku. Valitettavasti tästä koirasta ei ole säilynyt valokuvaa.Näitä Träffin jälkeläisiä laskettiin aikoinaan kuuluvaksi myös Trio- veren yhteyteen.
Viira II oli ollut harmaavoittoinen kuten isänsä, sillä oli ollut eriomaiset jalat ja käpälät, se oli ollut ruumiiltaan pitkä , loivalapainen, voimakas, karskiluontoinen ja lujaleukainen, pää erittäin kaunis. Sen ajovarmuus oli ollut erinomainen, vauhti hyvä, ääni harvinaisen tulinen, haukku pitkä, ulvova ja kauaskantoinen. Nämä kaksi koiraa olivat sopineet ajamaan yhdessä erinomaisen hyvin, tosin olivat yksinäänkin tehneet erinomaista työtä Edvard Backbergin mukaan.
Nurmes Wiira ja Nurmes Rex
Viira sai pennut seuraavien koirien kanssa: Träff III kaksi kertaa, Nurmes- Rex, Hippa ja Veli Kotka. Viira osallistui Joensuun näyttelyyn v. 1909, ja se sai AVO I ja VOI III:n sekä kunniapalkinnon parhaalle siitosnartulle. Joensuun näyttelyssä herättivät nämä Viiran jälkeläiset huomiota näyttävyydellään. Träff ja Viira astutettiin siis kaksi kertaa. Ensimmäiset pennut syntyivät 6.3.1904.
u. Vili af Träffstam 1472 VI, om. B. Forsblom, Mäntsälä. Tämän koiran edestä ei siis löytynyt Nurmes- etuliitettä vaikka se olisi siihen kuulunut. Se oli ollut mustamanttelinen, muuten ruskea valkoisin merkein, hyvälapainen ja -jalkainen, pitkähäntäinen, heikkokarvainen, III AVO luokka Helsinki 1907.
n. Nurmes Tiira, om. T. Tilander, Nurmes, ruskea, valkoista rinnassa
u. Nurmes Raju, om. E. Backberg, Nurmes, musta, ruskea, valkoisin merkein.
Näiden koirien jälkeläisistä ei ole tietoa.
Seuraavat pennut syntyivät 8.1.1905. Tämä pennutus oli onnistunut, sillä näistä jälkeläisistä tuli jo kuuluisia koiria.
u. Nurmes Rex 1922 VII, om. E. Hänninen, Nurmes, myöhemmin opettaja A. B. Halme Viipuri, musta ja ruskea, III AVO luokka Joensuu 1909
n. Nurmes Heila II 1982 VII, om. Oksberg, Sortavala myöhemmin Gratz Kuopio, musta, ruskea, valkoiset merkit, I palkinto luokka Kuopio 1910, II AVO luokka Helsinki 1911
n. Nurmes Paha 2028 VII, om. E. Backberg, Nurmes, ruskean musta vaippa, valkeat merkit, I AVO luokka, I VOI luokka Joensuu 1909, I AVO luokka, I VOI luokka Kuopio 1910
n. Nurmes Palkka 2029 VII, om. E. Backberg, Nurmes, ruskea, musta vaippa, valkeat merkit, II AVO luokka, IV VOI luokka Joensuu 1909, I AVO luokka, II VOI luokka Kuopio 1910
u. Nurmes Rimo, om. U. Calonius, Nurmes, musta, ruskea, valkoinen. Rimo oli ollut metsässä erinoainen ja sitkeä ajuri. Valitettavasti tämä koira joutui suden tapettavaksi.
Rimolla astutettiin Kuopiolaisen K.G Krookin Riiva, tästä syntyi 15.7.1906 u. Villi, om. K. G. Rissanen, Kuopio, ruskea, hieman raskas ja epäjalo, III kilpailu Kuopio 1908, K.A palkintoluokka Kuopio 1908, K.A metsästysluokka Kuopio 1910.
Nurmes Paha ja Nurmes Palkka
Nurmes Heila ja Nurmes Rex
Rex astui myös emänsä Viiran. Tästä syntyivät pennut 25.1.1908:
n. Nurmes Harmi 2027 VII, om. T. Tilander, Nurmes. Se oli ollut teräksen harmaa, ruskeata sekä valkoiset merkit, I penikkaluokka, II VOI luokka Joensuu 1909, I AVO luokka, K.A VOI luokka Kuopio 1910
n. Nurmes Kairi 1870 VII, om. E. Sopanen, Viipuri, ruskea valkoisilla merkeillä, III AVO luokka Joensuu 1909
n. Nurmes Klava, om. A. Wahlroos, Myllykoski, mustanruskea, heiveröiset jalat, vaaleat silmät, raskas pää
u. Nurmes Remu, om. Lauri Forss, Nurmes
n. Nurmes Krona, om. A. Wahlroos, Myllykoski, mustanruskea, hyvin jalo mutta kömpelön näköinen, voimakas pää ja kaula, kiero häntä.
Nurmes Peikko ja Nurmes Harmi
Seuraavat pentunsa Viira sai O. W. Timosen Hipasta 1857 VII. Ne syntyivät 28.10.1909.
u. Nurmes Peikko 1907 VII, om. J.E. Hänninen, Nurmes, ruskea, musta vaippa valkoiset merkit. I penikkaluokka Joensuu 1909
n. Nurmes Virma, om. N. Valle, Joensuu
n. Nurmes Hellu II om. A. Alopaeus Kuopio
Viimeiset pentunsa Viira sai kuuluisan Veli Kotkan kanssa. Pennut syntyivät 1.9.1911. Pentuja syntyi kaikkiaan seitsemän.
u. Nurmes Skall 793 VIII, om. Kiiskilän metsästysyhdistys, musta, ruskea ja valkoiset merkit, II junioriluokka, I pariluokka Viipuri 1912, K.A AVO luokka, III metsästysluokka Helsinki 1913. Väriltään se oli eriomaisen kaunis, etupuoli ja pää oli liian suuri runkoon nähden. Rakenteltaan se oli pitkäselkäinen.
u. Nurmes Vili 794 VIII, sama omistaja, musta, ruskea ja valkoiset merkit, I junioriluokka, I pariluokka Viipuri 1912, K.A AVO luokka, I metsästysluokka Helsinki 1913; värit vielä paremmat kuin Skallilla, vankka runkoinen, pitkäselkäinen.
u. Nurmes Skatt 372 VIII, sama omistaja, musta, ruskea ja valkoiset merkit, II junioriluokka, I pariluokka Viipuri 1912
n. Nurmes Vimma 791 VIII, sama omistaja, musta ja ruskea, valkea kaula, I junioriluokka, II metsästysluokka Viipuri 1912, I junioriluokka, II metsästysluokka Helsinki 1913; hyvärunkoinen, erinomaiset jalat ja tassut, huono selkälinja.
u. Vili Kiiskilä 378 VIII, sama omistaja, musta ja ruskea, I junioriluokka, I pariluokka Viipuri 1912.
n. Vimma Kiiskilä 399 VIII, sama omistaja, musta ja ruskea, I junioriluokka, II metsästys luokka Viipuri 1912; jalopäinen, hyvin rakentunut voimakas narttu.
Tästä pentueesta menivät siis lähes kaikki pennut Kiiskilän Metsästysyhdistykselle Viipuriin. Näillä koirilla Hänninen voitti 1913 Helsingin näyttelyn kasvattajaluokan. Kaikki nämä koirat olivat olleet metsästyskuntoisuudeltaan erinomaisia.
Nurmes Paha, om. E. Backberg oli ollut erinomainen koira. Paha oli ollut ns. näyttelyvoittaja. Se voitti mm. Joensuun ja Kuopion näyttelyjen voittajaluokan. Kuopion näyttelyn arvostelussa 1910 sanottiin Pahasta seuraavaa:
"Erittäin kaunis pää, komea siitoskoira ilman vikoja, hyvät liikkeet". Pahalla oli erinomaiset metsästysominaisuudet, löysyyttä ei ollut esiintynyt. Valitettavasti se kuoli 1911 vain 6- vuotiaana, siis parhaassa iässä. Pahaa ei ehditty käyttää siitokseen tiettävästi kuin yhden kerran, nimittäin Nurmes Peikon kanssa. Tästä syntyi n. Hellu, om. S.J. Halman, Kuopio. Halman astutti Hellun G. Dahlströmmin Pellellä. Tästä syntyi huhtikuussa 1914 n. Rea 112 X, om. G. Dahlström, Kuopio, musta ja ruskea.
Nurmes Palkka, om. E. Backberg jäi sisarensa varjoon näyttelykoirana, sillä sen vikana pidettiin liian terävämuotoista päätä. Muuten koira oli kaunispiirteinen. Sillä oli hyvät jalat ja käpälät ja hyvinmuodostunut rinta.
Palkka kävi kokeissa 1913 yhdessä poikansa Pomon kanssa, mutta ne eivät oikein menestyneet, sillä Palkan tissit olivat roikkuneet pennutuksen jäljiltä ja se oli haitannut sen sen työskentelyä. Ne saivat hyvän III palkinnon 91 pistettä. Pohjois-Karjalan osaston säännöt olivat erittäin kovat, sillä ajoaika oli kuusi tuntia. Monella toisella paikkakunnalla oli ajoaika vain kaksi tuntia, joten tulosten vertaaminenei oikein onnistu, mutta voidaan sanoa, että nämä koirat olisivat saavuttaneet varmaan I palkinnon helpommilla säännöillä, sillä niiden ajoaika oli ollut 2 tuntia 35 minuuttia.
Nurmes Harmi, Nurmes Peikko, Nurmes Paha ja Nurmes Palkka
Palkka astutettiin Nurmes Peikolla kaksi kertaa. Ensimmäiset pennut syntyivät 28.8 1911. Pentuja syntyi kaikkiaan viisi kappaletta.
n. Nurmes Panka 447 VIII, om. H. Aminoff, Rovaniemi, ruskea, musta, valkoinen. Panka oli Rovaniemen seudulla paras ajokoira siihen aikaan. Siitä puhuttiin myöhemminkin erinomaisena metsästyskoirana.
n. Nurmes Pauka 446 VIII, om. konsuli Edvin Ekström, Viipuri, musta, ruskea ja valkoiset merkit
u. Nurmes Justus 359 VIII, om. tohtori Erik Hartman, Leppävirta, eriomaisen hyvärakenteinen, suuri mutta karkeatekoinen, ruskea, musta mantteli, valkoiset merkit, hyvä palkintoluokka Kuopio 1912.
Aminoff astutti Nurmes Pankan Raj II 128 X:llä. Pennut syntyivät 11.9 1919.
n. Saara III 3639 XIII, om. Kiiskin metsästysseura, Koski, musta ja ruskea. III AVO luokka Helsinki 1923
u. Panu L 3405 XIII, om. konsuli E. Lampio, Petsamo, musta ja ruskea.
Panun omistivat aluksi Serkon veljekset Rovaniemeltä. He olivat ostaneet sen muutamalla kympillä, koska se ei ollut kelvannut kenellekään muulle. Serkot olivat arvelleet, etteivät he häviä paljonkaan, jos Panusta ei tule ajuria. Panu oli ollut kaikkein pienin pentueesta, johon kuului kaikkiaan viisi pentua, Pentueen tultua täysikasvuiseksi oli se kuitenkin kaikkein rotevin. Panun ensimmäinen kokemus jäniksen kanssa tapahtui saaressa, johon veljekset olivat palkanneet erään torpan isännän hankkimaan jäniksiä kesän aikana. Serkolla oli mukanaan myös vanhempi koira, joka otti jäniksen ylös ja aloitti ajon. Pentu oli siinä vaiheessa saaren vastakkaisella puolella ja kuultuaan ajon alkaneen se lähti vauhdilla haukun suuntaan. Polulla Panu törmäsi jänikseen ja säikähti ja lähti sitä karkuun. Miehistä oli ollut hauskan näköistä, kun pentu oli mennyt edellä, jänis sitten ja vanha koira perästä tulisesti haukkuen. Serkot olivat saaneet yhden jäniksen kiinni ja koska saaressa
oli kalasauna, niin he laittoivat pennun ja jäniksen saunan sisään. Panu oli kyyhöttänyt toisessa nurkassa ja jänis toisessa. Jonkin ajan perästä he olivat avanneet oven ja Panu oli lähtenyt ajamaan jänistä kuin vanha tekijä. Panu onnistui kokeissa vallan mainiosti. Kerran sille oli sattunut tuomariksi Iso-Samperi (Lapin kuningas Hugo Samberg), joka oli kovasti tahtonut ostaa Panun itselleen. Hän ei kuitenkaan saanut sitä, vaan sen osti Eero Lampio.
Lampio kirjoitti kirjoissaan Panun ja sen pentujen edesottamuksista. Hän mainitsee kirjassaan Erätarinoita Pohjolan kalavesiltä ja riistamailta, että Panulle olisi annettu eräässä kokeessa täydet 100 pistettä. Myös muutamissa aikakauskirjojen pikku jutuissa on maininta kuulusta Nurmes-suvusta ja kuuluisasta palkintovoittajasta.
Panu tuli tunnetuksi ja kuuluisaksi koiraksi Rovaniemen ja Petsamon välillä. Osasyynä siihen olivat Lampion luona vierailleet sen aikaiset kuuluisat suomalaiset erämiehet, jotka saivat kuulla Panun loistavaa ajoa. Lampio on sanonut, että monet etelän miehet luulevat, että Lapissa on hyvä ajattaa, koska ei ole teitä ristinä. Siellä on kuitenkin monia muita esteitä varsinkin lumikeleillä, kun tuuli pyyhkii pitkin tuntureita ja hanki on kovaa. Myös syksyllä aluskasvillisuuden tuoksut ovat voimakkaat. Panua olisi varmaankin käytetty enemmän siitokseen, jos se olisi ollut etelämpänä.
Eero Lampio Koirineen PanuL :n ja Hej:n kanssa Petsamossa
n. Tussan 3673 XII, om. insinööri Erik Borgström, Helsinki, musta, ruskea ja valkoinen kaula, III AVO luokka Helsinki1923. Tälle koiralle annettiin nimiliite Trio.
Panu L astui myös Bickanin. Tästä syntyivät 9.11. 1922.
u. Klang av Sairala 3384 XIII, om. johtaja Ludvig Musterhjelm, musta ja ruskea
n. Kula av Sairala 3569 XIII, om. johtaja Ludvig Musterhjelm, musta ja ruskea
n. Klinga av Sairala, om. johtaja Ludvig Musterhjelm
n. Krona av Sairala 3568 XIII, om. Hugo Duncker, Kauniainen.
Tämä koira astutettiin isällään Panu L:llä. Tästä syntyi u. Duc, om. Hugo Duncker. Ducilla astutettiin v. 1927 ainakin Boe Aissa 2601 XII, om. Hugo Duncker ja Konnan Passi 3798, om. konttoristi V. Häggqvist. Näissä yhdistelmissä Nurmesverta vahvistettiin.
Panun ja Kronan pentue ja Eero Lampio
Toiset Palkan ja Peikon pennut syntyivät 10.3.1912. Tästä pentueesta syntyi yksi Numes koirien kuuluisimmista koirista, nimittäin uros Nurmes Pomo 445 VIII. Sen omisti nurmeksen kunnanlääkäri Edvard Backberg. Pomo oli ollut erikoisen kaunis koira. Se voitti Viipurin näyttelyn voittajaluokan. Pomosta kirjoiteltiin myös aikauskirjojen sivuilla. Nurmes Pomoa pidettiin yhdessä Nogi Trion kanssa yhtenä lupaavimmista siitosuroksista maassamme.
Pomon sukutaulua arvosteltiin sen takia, koska siinä oli Vili niminen koira. Olkkosen Viliä ei oltu rekisteröity eikä yleisesti tiedetty, kuinka hyvä periyttäjä se oli ollut. Valitettavasti Pomoa ei keritty käyttää siitokseen hyvinkään paljon, sillä erään tiedon mukaan Pomo jäi junan alle Lipinlahdessa syksyllä 1916. Pomo osallistui yhden kerran kilpailuun yhdessä äitinsä Palkan kanssa. Muista tämän pentueen pennuista ei ole tietoa.
Nurmes Pomo
Vuonna 1913 Palkka astutettiin Linnoilan Pejla Hej:llä. Tästä syntyi ainakin Nurmes Peter (Pekka), om. T.E. Finnäs. Muista pennuista ei ole tietoa.
Viimeiset pentunsa Palkka sai varatuomari Cautonin Nurmes Pokun kanssa 13.5 1915. Pokun isä oli Nurmes Peikko ja emä Nurmes Heila II. Pentuja syntyi kuusi, joista kaksi oli urosta ja neljä narttua. Pentue oli ollut erittäin tasainen.
u. Nurmes Hector 91 X, om. asemapäällikkö A. Aschan, Lieksa, musta ja ruskea, valkoiset merkit
u. Nurmes Paavi 92 X, om. metsänhoitaja A. Lampen, Helsinki, ruskea, musta mantteli, valkoiset merkit
n. Nurmes Pilkka 109 X, om. F. Louhisto, Helsinki, musta ja ruskea, valkoiset merkit
n. Nurmes Pirta 110 X, om. E. Backberg, Nurmes, musta ja ruskea, valkoiset merkit
n. Nurmes Parka 84 X, om. E. Backberg, Nurmes, musta ja ruskea, valkoiset merkit.
Nurmes RexNurmes Rex 1922 VII:n omisti ensin eläinlääkäri Hänninen ja myöhemmin A. B. Halme Viipurista. Rex oli ollut metsässä "tiukkasuinen". Vasta vanhemmalla iällä se oli ruvennut kunnolla antamaan ääntä. Sillä oli ollut erinomaisen kestävät jalat. Yhdessä rotukirjassa mainitaan Rexin omistajaksi myös Lauri Forss. Tätä koiraa käytettiin siitokseen jonkin verran. Aikaisemmin jo mainitsin parituksen emänsä Viiran kanssa. Rexillä astutettiin myös Lauri Tolvasen Neppe. Tästä syntyivät pennut 19.4.1907. Kuuluisin näistä pennuista oli narttu Halu.
n. Halu 379 VIII, jonka Tolvanen myi myöhemmin E. Baskille Kouvolaan.
u. Hymy 1858 VII, om. J. Leskinen, Joensuu, musta. K.A Joensuu 1909.
u. Panu VI 336 IX, om. Lauri Tolvanen, Nurmes, I K.A.O kilp. Nurmes 1913, III P-K:n Osaston kilp. 1914.
Rexillä astutettiin myös W. Linnoilan Pejla 1185 V. Pennut syntyivät 1.4.1907:
n. Pejla Karma 131 VIII, om. W. Linnoila, Nurmes, ruskea mustalla manttelilla, valkoiset merkit, pitkäselkäinen, voimakkaan näköinen, hyvä palkintoluokka 1912 Kuopio. I K.A.O:n kilp. 1912. K.A AVO luokka Helsinki 1914
n. Remu 2044 VII, om. Lauri Forss, Nurmes, ruskea mustalla manttelilla, jalo, hyväjalkainen, hieman hentorakenteinen, III AVO luokka Joensuu 1909, II AVO luokka Kuopio 1910.
Forss astutti Remun Ahosen Panulla (Träff III e. Pyry). Tästä syntyivät pennut 2.11.1909.n. Aija 1958 VII, om. yhteiskoululainen Alle Myllynen, Pielisjärvi, musta, ruskea ja valkoiset merkit
n. Iiva, om. J. Varis, Joensuu, mustanruskea
Remu astutettin myös Halu 379 VIII veljellä Hymy 1858 VIII:ll,(i.Nrs Rex e.Neppe), joka on kovasti jäänyt sisarensa varjoon. Hymyn jälkeläisiä esiintyy Luvia- koirissa. Pennut syntyivät helmikuussa 1911. Tämän pennutus oli varsin onnistunut, sillä näiden koirien jälkeläiset ovat menestyneet erinomaisesti.n. Pusu 611 VIII, om. Oinonen & Syrjäläinen, Lappeenranta, musta, ruskea ja valkoiset merkit
n. Huima, om. H. Puutelahti, Viipuri
n. Freja, om. tohtori P. Ljungren, Elimäki
n. Lady, om Rafael Ekholm, Lappeenranta.
Lady astutettiin Railla, om. Ziliacus Joutseno. Pennut syntyivät 3.5.1920:
n. Hilu II 3534 XIII, om. Rafael Ekblom, punaruskea. III AVO luokka Viipuri 1923
n. Lulu, om. Holm, Lappeenranta
Lulu astutettiin Pim 2775 XII:lla. Pennut syntyivät 8.1.1922:
n. Vira av Pim 3693 XIII, om. eläinlääkintäeversti G. Klenberg, Mikkeli, musta, ruskea ja valkeat merkit, III AVO luokka Helsinki 1923
n. Kiri 3662 XIII, om. V. Mustonen, Oulu, musta, ruskea ja valkeat nerkit, I AVO luokka Helsinki 1924.
Hilu II astutettiin Esko Luvialla 2449 XII. Tästä syntyivät pennut 7.3.1922:
n. Kaija Luvia 3552 XIII, om. August Kuukka, Lappeenranta, III AVO luokka Viipuri 1923
n. Pirre Luvia 3623 XIII, om. Rafael Ekholm, Lappeenranta, III AVO luokka Viipuri 1923.
Huima astutettiin Waltti 2588 XII:lla. Tästä syntyivät pennut 25.5.1919:
n. Loru 2661 XII, om. tohtori A. V. Kröger, Viipuri, ruskea, III kilpailu Kaitjärvi 1921
n. Sirkka II 2704 XII, om. Uno Heino, Lappeenranta, musta ja ruskea
u. Kaiku 2483 XII, om. Hugo Puutelahti, Lappeenranta, musta ja ruskea.Sirkka II astutettiin Esko Luvialla ja tästä syntyi 29.6.1922 pentue, johon kuului neljä narttua ja kaksi urosta.
n. Hilu Luvia 3535 XIII, om. Uuno Heino, Lappeenranta, II AVOluokka Viipuri 1923
n. Hilkka Luvia 3529 XIII, om. luutnantti M. Korhonen, Lempäälä, I AVO luokka Helsinki 1924
n. Essu Luvia 3494 XIII, om. V.Savolainen, Lappeenranta, II AVO luokka Viipuri 1923, I AVO luokka Helsinki 1924, II mets.koe Pulsa 1924
n. Hely Luvia 3522 XIII, om. Nestori Lakka, Lappeenranta, II AVO luokka Viipuri 1923
u. Karo Luvia 3375 XIII, om. rautatievirkamies M.Korhonen, Helsinki, II AVO luokka Helsinki 1924
u. Möly Luvia 3397 XIII, om. Väinö Malenius, Lappeenranta, II AVO luokka Helsinki 1924.
Sirkka, Hilu Luvia sekä sen pentu Hilkka Luvia
Linnoila astutti Pejla Karman Veli Kotkalla. Tästä syntyivät pennut 16.3.1909:
u. Pejla Jörö 545 VIII, om. W. Linnoila, Nurmes, musta ja ruskea, III AVO. luokka K.A jun.luokka Helsinki 1914.
u. Möly Pejla 543 VIII, om. Herra Albin Tiitinen, Värtsilä, musta ja ruskea, hyvärintainen ja hyväselkäinen, lyhytkaulainen, sisäänpäin vetävät etukoivet ja notkeat nivelet, I K.A.O:n kilp. 1912. K.A AVO luokka Joensuu 1915. Tiitinen myi myöhemmin Möly Pejlan räätäli J. Seppäselle Pälkjärvelle.
Pejla Jöröllä astutettiin V. Pyykösen Piika 453 X (i. Metsä Poja e. Halu). Tästä syntyivät pennut 6.3.1916:u. Piian Himo 447 X, om. Lauri Tolvanen, Nurmes, musta ja ruskea
u. Piian Harri 173 XI, om. konttoristi Kalle Ikonen, Nurmes, mustanruskea. Se kuoli tuntemattomaan koiratautiin. Harri oli ollut niin hakulöysä, ettei oltu saatu selville, milloin ajo oli alkanut.
n. Piian Bella 2 XI, om. maanviljelijä P. Pyykönen, Nurmes, ruskea. Koira kuoli penikkatautiin.
n. Piian Heli 3 XI, om. maanviljelijä Lauri Tolvanen, Nurmes, musta ja ruskea. Heli kuoli myös penikkatautiin.
n. Piian Maiju 4 XI, om. maanviljelijä P. Pyykönen, Nurmes, musta ja ruskea. Koira oli ollut erinomaisen sitkeä ajuri, joka oli jäänyt mielellään yöksi ajamaan. Se kuoli tapaturmaisesti 1919.
u. Piian Pala 280 X, om. metsänhoitaja W. Linnoila, Nurmes, musta, rinta valkoinen. Tämä koira oli ollut lähes äitinsä veroinen kettukoira. Pala kuoli ajessaan kettua joka oli mennyt louheen ja koira perässä, koira oli mennyt niin syvälle, ettei ollut päässyt sieltä pois.
Kun Rex siirtyi Halmeen omistukseen, niin sillä astutettiin E. Makkosen Muha. Pennut syntyivät 10.11.1909:
u. Panu I 1904 VII, om. A. B. Halme, Viipuri, musta ja ruskea, III junioriluokka, K.A AVO luokka Helsinki 1911
u. Jekke 177 VIII, om. K. Boman, Kouvola
n. Huli 26 VIII, om. lehtori J. E. Aro, Viipuri, mustanruskea. K.A AVO luokka Viipuri 1911
n. Vili Rex 74 VIII, om. J. E. Aro, Viipuri
n. Virkku Rex 75 VIII, om. O. Käärmeniemi, Viipuri, mustanruskea, pitkä runkoinen, vinohäntäinen.
Vili Rex
Toiset pennut Muhasta syntyivät 6.7.1910:
u. Briha 1915 VII, om. A.B Halme, Viipuri, musta ja ruskea, rumapäinen, vankka, matalahko, hieman epäjalo, I penikkaluokka, III AVO luokka Helsinki 1911. K.A AVO luokka Viipuri 1913. Brihalla oli ollut erinomaisen kuuluva "bassoääni". Se kun oli kajauttanut ääntään, niin sen koppeliparina kilpailleen Priman ääntä ei ollut kuulunut ollenkaan.
n. Heila, om. K. L. Alenius, Viipuri.
Näistä koirista mainetta saavuttivat nartut Vili Rex ja Virkku Rex loistavina ajureina. Lyytikäisen kirjassa nämä koirat on virheellisesti merkitty uroksiksi. Vili Rexin Aro myi myöhemmin insinööri Bergströmille Viipuriin. Hän oli maksanut siitä 400 markkaa. Kun Bergström oli lähettänyt Vili Rexin hoidettavaksi 1918 Impilahteen, niin siellä eräs vesikauhuinen koira oli purrut sitä , joten se jouduttiin lopettamaan.
Vili Rexin koetuloksia: I Viipurin osaston kilp. Imatralla 1913 (91 pist.), I Karjalan taskumatti kilpailussa Uudellakirkolla 1913 (96 pist.), I Simolassa 1914 (77 pist), I Taavetti 1914
Virkku Rexin koetuloksia: I Karjalan taskumatti kilpailussa Kilpeenjoella 1912, II Karjalan taskumatti kilpailussa Uudellakirkolla 1913, I Taavetissa 1914
Aro astutti Vili Rexin Juho Falinin Urho 371 IX:llä. Pennut syntyivät 22.1.1914:
u. Tuisku 385 IX, om. agronomi K. Aho, Räisälä, musta ja ruskea
n. Aira 371 IX, om. herra Juho Falin, Helsinki, musta, ruskeat jalat
n. Lumi 386 IX, om. agronomi K. Aho, Räisälä, musta ja ruskea.
Seuraavat pennut Vili Rex sai Humu Pojasta 177 IX. Pennut syntyivät 8. 3.1915:
u. Humu II 276 X, om. Oskar Loven, Säiniö, ruskea, musta mantteli, III juniori luokka Viipuri 1916.
n. Vei Vili 282 X, om. lehtori J. E. Aro, viipuri, musta ja ruskea
u. Kai VII 2482 XII, om. A. Maijanen, Viipuri, ruskea
n. Liisa V 2653 XII, om. om. J. E. Aro, Viipuri, musta ja harmaa.
Lisäksi Vili Rex astutettiin Hej- nimisellä uroksella. Tästä syntyi u. Rasse, om. tohtori Kalske, Kuopio. Rassella astutettiin E.Lundbergin Ralle. Pennut syntyivät 1921. Pennuista mainittakoon u. Tassu 5388, om. johtaja J. Hultin, Kuopio, musta ja ruskea, sopivan vankkarakenteinen, pääasialliset virheet jaloissa. II AVO luokka Kuopio 1925.
Vahtimestari D. Käärmeniemi astutti Virkku Rexin Jussi Kotka Ainrotu 1424 VI:lla. Pennut syntyivät 16.8.1912:
n. Maija IV 199 X om. vahtimestari D. Käärmeniemi Viipuri, musta ja ruskea, II palk. Taavetti 1915
n. Pyry 360 IX, om. vahtimestari D. Käärmeniemi, Viipuri, musta ja ruskea, I palk. Taavetti 1914
u. Hei, om. Kaarlo Riukuniemi, Viipuri
u. Raiku 197 XI, om. Herra E. von Essen, Viipuri, musta ja ruskea, II palk. Taavetti 1915
u. Jussi 358 VIII, om. Juho Puls, Helsinki, musta ja ruskea, K.A penikkaluokka Viipuri 1912
u. Pasi 367 VIII, om. Fredrik Matson, Viipuri, musta ja ruskea, K.A penikkaluokka Viipuri 1912
u. Raiku II 550 VIII, om. Fredrik Matson, Viipuri, musta, III Karjalan taskumatti kilp. Uusikirkko 1913
n. Virkun Virkku 633 VIII, om. Samuli Taurio, Viipuri, musta ja ruskea, hyvätyyppinen, lyhytpäinen, III AVO luokka Viipuri 1913.
Käärmeniemi kilpaili erittäin menestyksellisesti kilpailuissa koppelillaan Virkku Rex ja Pyry.
Virkku Rex astutettiin myös Jalo 532 VIII:lla. Pennut syntyivät 27.2.1914:
u. Jysky, om. herra A. O. Näre, Viipuri, ruskea, musta mantteli
n. Teli 2719 XII, om. Hugo Kuivalainen, Viipuri, musta ja ruskea
u. Kaiku, om. L. Jernström, Viipuri, kolmivärinen
n. Monna Lisa, om. D. Käärmeniemi, Viipuri.
Näistä edellämainituista koirista voidaan mainita n. Pyry 360 IX. Käärmeniemi astutti Pyryn Kiiskslän metsästysyhdistyksen Vili Kiiskilällä (i. Veli Kotka e. Nurmes Viira). Kaksi näistä pennuista oli mukana Suomen Kennelklubin ajokoiraosaston arvonnassa.Pennut syntyivät 7.4.1915:
u. Jalo 257 X, om. vahtimestari D. Käärmeniemi, Viipuri, ruskea ja mustahko
n. Mira III 143 X, om. lääketieteen kanditaatti William Kerppola, Helsinki, harmaanruskea
n. Pirkko 175 XI, om. vahtimestari D. Käärmeniemi, Viipuri, musta ja ruskea
u. Jyry 261 X, om. D. Käärmeniemi, Viipuri, ruskea ja mustahko.Tämä koira jäi junan alle 18.2.1918 ja ruhjoitui kuoliaaksi. Se oli ollut erittäin lupaava koira. Käärmeniemellä oli ollut muutenkin epäonnea koiriensa kanssa, sillä häneltä kuoli tapaturmaisesti kahden vuoden aikana neljä koiraa.
Pirkko astutettiin Hurja 255 X:llä. Pennut syntyivät 7.4.1915. Pennuista mainittakoon u. Raiku Pirkonpoika 2543 XII, om. D. Käärmeniemi, Viipuri, musta ja ruskea.
Käärmeniemi astutti Pirkon A. W. Krögerin Leiju 174 XI:llä. Tässä yhdistyivät Nurmes- koirat emän ja isän puolelta. Pennut syntyivät 2.5. 1918:
u. Panu 2525 XII, om. D. Käärmeniemi, Viipuri, musta ja ruskea
u. Poika Nallikka 2536 XII, om. tohtori A. W. Kröger, Viipuri, musta ja ruskea, III AVO luokka Viipuri 1920. III AVO luokka Helsinki 1921
n. Hulivili 2625 XII, om. D. Käärmeniemi, Viipuri, musta ja ruskea, III kilp. Simola 1919
n. Tyttö Nallikka 2730 XII, om. tohtori A. W. Kröger, Viipuri, musta ja ruskea
u. Huli, om. majuri H. Rehnbäck, Viipuri.
Pirkko sai 4.6.1920 yhdessä Valtti 2588 XII:n kanssa pennut. Tästä syntyi aikoinaan varsin runsaasti siitokseen käytetty urospentu:
u. Ajo II 3300 XIII, om. liikemies A. Melto, Terijoki, musta ja ruskea, III AVO luokka Viipuri 1922, III AVO luokka Viipuri 1923.
Ajolla astutettiin T.Taposen Ralle (i.Taru 2790 XII e.Liisa V 2653 XII). Pennut syntyivät 6.6.1924. Nimekkäin näistä pennuista oli n. Maiju 5004 XIV, om. kauppias T. Kirjavainen, Raivola, mustanruskea valkeilla merkeillä, III AVO luokka Viipuri 1925, II mets.koe Raivola 1927.Ripan (i. Jalo e. Hely) kanssa pennut syntyivät 8.3.1923:
u. Jahti 5175 XIV, om. K. Pispa, Raivola, musta ja ruskea. II AVO luokka Raivola 1925, I mets.koe Raivola 1925u. Tomi 5275 XIV, om. P. Laukkanen, Terijoki, musta ja ruskea
n. Siro 5379 XIV, om. luutnantti H. Nousiainen, Terijoki, musta ja ruskea, II AVO luokka Raivola 1925, II mets.koe Raivola 1925.Ajon ja Palo 5360 XIV:n kanssa pennut syntyivät 1926:u. Pyry J 6510 XV, om. Kalle Juvonen, Lieksa, musta mantteli alapuoli ruskea, III AVO luokka Joensuu 1928
u. Kaiku IV 7899 XVI, om. O. Nousiainen, Viipuri, mustanruskea, III AVO luokka Viipuri 1930.
Seuraavat pennut Pirkko sai yhdessä Ajo 2434 XII:n kanssa. Pennut syntyivät 11.3.1922. Tässä yhdistelmässä yhdistyivät jälleen Nurmes- koirat sekä emän että isän kautta:
n. Peikko K 5034 XIV, om. vahtimestari D. Käärmeniemi, Viipuri, musta ja ruskea, III AVO luokka Viipuri 1925.
n. Heilu 3510 XIII, om. Johan Kannas, Viipuri, musta ja ruskea valkeilla merkeillä, II AVO luokka Viipuri 1923.
Viimeiset pentunsa Pirkko sai yhdessä Rai Vilpas 3426 XIII kanssa. Ne syntyivät 8.1.1925. Nimekkäin näistä koirista oli n. Haku 4895 XIV, om. Yrjö Mikhula, Viipuri, tummanruskea.
A. B. Halme käytti siitokseen jonkin verran myös uros Briha 1915 VII. Se astui O .F. Herrasen Prima 77 VIII:n. Pennut syntyivät 26.7.1913:
n. Hilli 813 VIII, om. kielenkääntäjä Rob A. Seppänen, Viipuri, musta ja ruskea
n. Huima Prima 357 IX, om. Viljo Pietinen, Viipuri, mustanruskea, lyhytpäinen, ruumis liian pitkä, häntä kaareva ja asennoltaan huono. Tälle koiralle sattui tapaturma junassa 15.9.1914. Koiran pyrkiessä ulos Hovinmaan asemalla sen toinen takajalka jäi vaunun seinän ja ovikiskon väliin, joten koira oli jäänyt jalastaan ilmaan roikkumaan. Mutta koska Huima oli ollut nuori sen jalka oli parantunut aika nopeasti ajokuntoon.
u. Arpa Vouti 283 X, om. kelloseppä Alfred Oksala, Viipuri, musta ja ruskea, III AVO luokka Viipuri 1916
n. Ujo 311 X, om. Onni Lång ja J. Eränen, Sakkola, mustanruskea.
u. Poju, om. W. Litzen, Jääski, musta ja ruskea
u. Huli Prima 351 IX, om. Viljo Pietinen, Viipuri, mustanruskea.
Aikaisemmin mainitusta Rexin ja Viiran pennutuksesta syntyneestä Nurmes Harmista tuli yksi Nurmes-koirien kantanartuista. Se oli ollut suuri ja vahva, kolmivärinen hieman "hiirenkarvainen" hyvä periyttäjänarttu. Se sai Joensuun näyttelyssä 1909 I palkinnon penikkaluokassa ja II palkinnon voittajaluokassa, Kuopion näyttelyssä 1910 se sai I AVO ja KA voittajaluokassa. Harmi oli ollut erittäin sitkeä ajuri, peräänantamaton, hieman hakulöysä koira.
Harmi sai pennut 27.2.1911 yhdessä sen aikaisen huippu- uroksen Panu III 1905 VII:n kanssa:
u. Nurmes Kari 362 VIII, om. Kiiskilän Metsästysyhdistys, teräksen harmaa, I AVO luokka, I metsästys luokka Viipuri 1912
u. Nurmes Kiista 363 VIII, om. Kiiskilän Metsästysyhdistys, teräksen harmaa, valkoiset merkit, I metsästys luokka Viipuri 1912, vaaleat silmät, vankka, hieman kiero häntäinen
n. Nurmes Kisa 792 VIII, om. Kiiskilän Metsästysyhdistys, musta, ruskea, valkoiset merkit
n. Nurmes Ulla II 138 XI, om. A. Uddström, Oravainen, musta, ruskea ja valkoiset merkit.
u. Nurmes Vaara 22 X, om.A. Porthan, Joensuu, harmaa etukoivet sisäänpuristuneet, tyylitön pää ja vaaleat silmät.
u. Nurmes Harmi II, om. A. Chambergs, Helsinki, musta ja ruskea, valkoiset merkit.
Lisäksi yksi urospentu meni Rafael Reiniuskselle, sen nimestä ei ole tietoa.
Uddström astutti Ulla II:n Vasa Tammen kanssa. Pennut syntyivät 2.11.1917:
u. Tjohej 136 XI, om. johtaja Axel Uddström, Oravainen, musta ja ruskea valkeilla merkeillä
n. Tjinona 137 XI, om. johtaja Axel Uddström, Oravainen, musta ja ruskea valkeilla merkeillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti