Heijulla astutettiin Lindstedin Diana. Tästä syntyi u. Olli, om. Korander, Pälkäne. Seuraavat pennut Sally sai 21.4. 1894 aptekkari Castrenin Jalosta. Se oli ollut tiivis, koottu, voimakas, erittäin hyvä koira. Jalon oli Castren saanut sukulaisiltaan Pitkästärannasta vuonna 1890. Sen isä oli Leo, om. Tisell ja emä Ruff, om. Pelkonen. Myöhemmin hän myi sen R. V. Ekblommille Porvooseen, missä se onnettomuuden kautta heitti henkensä. Tästä yhdistelmästä syntyi viisi pentua:
Lisse 412 II, Fex, Ukko I 388, Dolly 400, Sindy.
Kuuluisin pentu tästä parituksesta oli Lisse 412 II, om. Axel Castren Nurmes. Se oli ollut punaruskea, ja sillä oli ollut hyvä karvapeite, vaalea kaula. Kooltaan se oli ollut keskikokoinen ja hyväjalkainen. Se oli ollut myöskin eriomainen metsäkunnoltaan, Lisse tuli kuuluisaksi nurmeslaisten ja
kuopiolaisten metsämiesten keskuudessa. Castrenin metsästystoverit tohtori Adolf Nordberg ja insinööri Ludvig Ottelin olivat sanoneet siitä yksimielisesti, että aikamoinen “ajokone”. Se olikin kyllä ollut harvinainen kykyynsä ja kestävyyteensä nähden ja oli ollut aivan sama, oliko sula maa vai luminen keli. Se ei kadottanut juuri milloinkaan, ajoi tunnin toisensa perään kuin vain hyvätapainen kone käy.
Castren myi Lissen edellä mainitulle Ekblommille, siihen aikaan tavattomalla hinnalla 600 mk:lla. (Tuolloin oli Nurmeksen seudulla miehen päiväpalkka n. 1 mk, metsäfirmat ostelivat 200-
300 ha:n tiloja n. 3000 - 4000 mk hinnalla). Ekblom oli aikaisemmin ottanut tästä yhdistelmästä pennun, nimeltään Sindy. Se oli ollut punaruskea, keskikokoa suurempi, hyväjalkainen, kranssikaulainen narttu. Näitä Lissen jälkeläisiä katsottiin aikoinaan kuuluviksi Kotka-koirien sukuun.
Ensimmäiset pennut Lisse sai Kotilaisen Jepen kanssa. Pennut syntyivät 1897
u. Poika, om. A. J. Kotilainen, Kuopio
n. Liisu, om. Rob Rissanen, Juantehdas.(Juankoski)
Liisu astutettiin Rissasen Leijulla. Tästä syntyi 4.4.1906
n. Hely IV, om. Rob Rissanen, Juantehdas, ruskea.
Toiset pentunsa Lisse sai tuomari L. Guseffin omistaman Jepen kanssa. Tästä syntyi 1899
n. Liinu, om. Rissanen, Kuopio. Liinua oli pidetty hyvänä käyttökoirana
n. Lisse II, om. L. Porthan, Kuopio
n. Nätti, om. A. Nymala, Hämeenlinna.
Lisse II astutettiin Fredrik Chydeniuksen Jalolla. Tästä syntyivät pennut 23.4.1908
n. Heila III 1983 VII, om. L. Porthan, Kuopio, punaisenruskea. K.A AVO luokka Kuopio 1910.
Kolmannet pentunsa Lisse sai Atte-nimisen koiran kanssa 10.9.1900 Atten omisti Ekblom.
u. Pan af Lisse, om. W. Orell Helsinki
n. Donna af Lisse, om. insinööri A. Ornhjelm, Helsinki.
Neljännet pennut syntyivät 31.8.1901 Sipoon metsästysyhdistyksen Pirren kanssa
u. Rapp af Lisse 817, om. R. W. Ekblom, Porvoo, punaruskea, hyväkarvainen
n. Dolly af Lisse 850, om. R. W. Ekblom, Porvoo, punaruskea
u. Proppen, om. J. Sjöholm, Helsinki.
Näistä Lissen jälkeläisistä voidaan mainita n. Liinu, joka paritettiin parooni A. Alfhanin ruskeanvärisen kookkaan Kirun kanssa. Tästä syntyi 25.2.1905 seuraavat tunnetut koirat:
u. Panu 1447 VI, om. Kaarlo Sunell, Tampere, tummanruskea II AVO luokka Helsinki 1907.
u. Tomi 1462 VI, om. Kaarlo Sunell, Tampere, tummanruskea. II AVO luokka Helsinki 1907
u. Leiju, om. R. Rissanen, Juantehdas
n. Siro, om. L. Porthan Kuopio.
Rissanen astutti Leijulla oman koiransa Rallin. Pennut syntyivät 1907
u. Misse 366 VIII, om. pormestari R. Streng, Kuopio, keltaisenharmaa. Voimakas, mutta pää ruma silmien kohdalta,kuono suuresti sisäänpuristunut, heikohko selkä, ohutmuotoinen rinta, pehmeät varpaat, korvanpäät mustat. Tyydyttävä palkintoluokka Kuopio 1912.
Samana vuonna Leiju astui Ylöstalon Kaikun.
n. Vainu, om. August Rydman, mustanruskea
u. Turkka Kotka 559 VIII, om. pormestari August Rydman, Kotka, mustanruskea. Ruumiinrakenteeltaan se oli ollut huononpuoleinen, III palkinto Kaitjärvi 1913. Tämä koira tuli vanhemmalla iällä aika löysäksi. Rydman oli sanonutkin, että kun hän kävi kaupungilla, niin Turkka oli haukkunut jopa hänen aamuiset jälkensä iltapäivällä. Turkka oli ollut hyväluontoinen, miellyttävä ja sisukas ajaja.
Turkka ja Tipi Kotka, om. A. Rydman, Kotka
Vainu astutettiin Ukko-koiralla. Tästä syntyi n. Piia 2688 XII, om. A. Rydman, musta ja valkoiset merkit. Tämä koira oli ollut erityisen kaunis ja erinomainen ajaja.
Turkka Kotkalla astutettiin Tipi Kotka 623 VIII, om. A. Rydman Kotka. Tästä syntyi huhtikuussa 1914
u. Kairi Kotka 146 XI, om. Gösta Lönström, Kotka, ruskea.
n. Vainu Kotka, om. K. Backman, Inkeroinen
n. Käsi, om. August Rydman, Kotka, tämä koira siirtyi Rydmannin kuoltua kapteeni O. Tudeerin omistukseen.
Kairi Kotkalla astutettiin saman omistajan Omi Kotka 215 VIII. Tästä syntyivät pennut 13.10. 1919
u. Ajo Aro 2435 XII, om. sahanomistaja A. Vähänäkki, Hamina, ruskea ja valkoinen
u. Apu Aro 2436 XII, om. H. Oinas, Kotka, musta ja ruskea
u. Turkka Aro 2580 XII, om. konttoristi F. Carlsen, Käkisalmi, ruskea valkeilla merkeillä
n. Hippa Aro 2624 XII, om. insinööri J. Holström, Lieksa, musta ja ruskea valkeilla merkeillä
u. Toivo, om. August Rydman, Kotka
n. Taika, om. August Rydman, Kotka
Nämä molemmat koirat siirtyivät Tapion metsästysseuran omistukseen Rydmannin kuoltua.
Kairi Kotka , Gösta Lönström, Kotka
u. Julle 2477 XII, om. kassööri K. Olsen, Nurmi, vaaleanruskea, valkeilla merkeillä
u. Raj III 2545 XII, om. Ossian Wickström, Kouvola, musta ja ruskea
n. Aila 2593 XII, om. pankkivirkamies E. Kahiluoto, Kajaani, ruskea
n. Kaisa II 2635 XII, om. insinööri Alvar Breilin, Harju, punaisenruskea.
n. Lill Mina 2655 XII, om. opettaja Väinö Nuotio, Myrkky, ruskea valkeilla merkeillä
n. Tipi 2723 XII, om. liikemies Gösta Lönström, Kotka, musta ja ruskea. Tätä koiraa oli Rydman pitänyt hyvänä ajurina.
August Miettisen Lady IV astutettiin myöskin Kairi Kotkalla.Tästä syntyivät pennut 13.6.1919
n. Kaisa 2634 XII, om. vahtimestari Axel Langel, Kotka,ruskea
n. Liisa 2649 XII,om. liikemies A. Miettinen, Kotka, ruskea. II kilp. Anjala 1920, III kilp. Ansala 1921
n. Taika 2715 XII, om. maanviljelijä K. Ylöstalo, Inkeroinen, ruskea
n. Sirkka 2703 XII, om. Axel Langel, Kotka, ruskea.
Axel Langelin Kaisa
Langelin Kaisa oli ollut verraten pienikokoinen ja punaruskea. Sen rintakehä oli ollut muhkea ja pää kaunis. Kokonaisuus ei kuitenkaan ollut mitenkään häikäisevä, joten
Kaisa sai vain III palkinnon näyttelyssä. Kaksi ensimmäistä vuotta Kaisa sai harjoitella Pyhtäällä, ennen kuin se joutui Axel Langelin huomaan. Samaan aikaan Langel oli ostanut myös Kaisan sisaren Sirkan. Näillä koirilla kilpailtiin varsin menestyksellisesti. Ne voittivat mm. Karjalan Taskumatin v. 1925. Kaisan haukku oli ollut erinomaisen kaunis, korkea, kantava ja kuuluva, hyvin sointuva. Tämä haukku oli ollut niin kuuluisa, että sitä käytiin kuuntelemassa jopa toisista pitäjistä. Ajo oli ollut tarmokasta, vauhti kovaa ja varman pettämätöntä.
Kairi Kotkan ja Piian 2688 XII:n pennut syntyivät 10.2.1920. Tässä yhdistyi Nurmeslaiset- koirat sekä emän että isän puolelta.
n. Metsän Tarkka 2507 XII, om. liikemies Göstä Lönström, Kotka, ruskea
u. Taru III 2568 XII, om. maanviljelijä K. Ylöstalo, Inkeroinen, ruskea
u. Timo 2574 XII, om. E. Ahola, Inkeroinen, ruskea
u. Metsän Turkka 2669 XII, om. liikemies Göstä Lönström, Kotka, ruskea valkeilla merkeillä.
Leijulla astutettiin myös Pikku-Vili 2038 VII (i. Träff III e. Vili om. Olkkonen Nurmes) Tästä syntyi 10.4.1908.
u. Jalo IX 533 VIII. Ollessaan Helsingin näyttelyssä v.1913 oli Jalo ollut aivan “sikalihava” ja sen vuoksi mainitseekin tuomari arvostelussaan, ettei koiraa voitu kunnolla arvostella. Se sai kuitenkin KA:n.
Lauri Forssin mielestä Jalo oli kuitenkin tyypiltään mitä puhtain hammarströmiläinen ja niistä ulkomuodoltaan parhaimpiin kuuluva. Jalolla oli ollut hyvät jalat ja tassut, vahvat reidet ja pitkä selkä. Jouduttuaan E. Sopaselle Jalo näytti osaamistaan myös kilpailuissa, mm. Viipurin kokeissa Jalo sai 1. palkinnon ajaen vielä 2 tuntia virheettömästi yli määrätyn ajan. Jalo kuoli vesikauhun uhrina.
Jalon paras pentu lienee ollut Wirkku II 27 X. Sen omisti tunnettu viipurilainen ajokoiramies vahtimestari D. Käärmeniemi. Wirkku oli ollut tyypillinen hammarströmmiläinen
koira ja muistuttanut erityisen paljon sukunsa kantaemää Sallyä niin ulkomuodoltaan kuin metsäominaisuuksiltaan. Wirkussa ei ollut esiintynyt löysyyttä, vaan se oli ollut mieluummin
tiukka. Jalon toinen tunnetumpi pentu oli Ressu, om. E. Sopanen, Ressu oli ollut ulkomuodollisesti hieman ala-arvoinen, aivan liian pieni, suippopäinen, mustanruskea, mutta metsäkuntoisuudeltaan sitä vastoin eriomainen. Monet sen aikaiset ajokoiramiehet olivat arvostaneet sitä erinomaisena koirana, sillä se ei väsynyt juuri koskaan.
Ressu astutettiin ainakin Harmin 366 IX kanssa, tästä syntyi 21.6.1916 kuusi pentua
u. Raju, om. E.Sopanen, Viipuri.
Jalon IX 533 VIII ja Ameiku Aitarin 1962 VII, om. E.Sopanen, pentue syntyi 4.11.1913
n. Ressu 281 X, om. E. Sopanen, Viipuri, tummanruskea
n. Killi 277 X, om. Hugo Rautapää, Helsinki, ruskea. III palk.Kaitjärvi 1916
u. Raju 30 X, om. varatuomari Jalmari Leskinen, Joensuu, tummanruskea, kevyt ja hyväliikkeinen, kaunis selkäviiva, liian suorat jalat ja terävä kuono. III AVO luokka Joensuu 1915
u. Jaska 258 X, om. V. Bragge, Rantasalmi, tummanruskea.
Jalon IX 533 VIII ja Asta Topittaren, om. A. Nyman pentue syntyi 4.1912
n. Virkku II 27 X, om. varamaamittari K. Anttinen, Rantasalmi, myöhemmin vahtimestari D. Käärmeniemi, Viipuri, tummanruskea.
Ukon 388, om. eläinlääkäri Nils Helenius, Nurmes, punaruskea, hyväkarvainen, vaalea kaula ja jalat, jälkeläisistä ei ole tietoa, ei myöskään n. Dollyn 400, om. insinööri E. Tavastjerna, Nurmes, punaruskea, hyväkarvainen, vaalea kaula, keskikokoinen, jälkeläisistä ei tietoa.
Toinen Jalon ja Sallyn kuuluisa pentu n. Fex, om. Mandellöf, Helsinki, oli ollut punaruskea, keskikokoinen, kestäväjalkainen. Sekin oli ollut erinomainen metsässä, mutta sitäkin
oli vaivannut sukunsa heikkous. Siitä oli tullut vanhemmiten löysä. Sitä alettiin käyttää siitokseen varsin vanhana. Fex astutettiin Kalle Rikalan kuuluisalla Harmi Triolla,
ja pennut syntyivät 27.3.1905. Tämä pennutus oli ollut onnistunut, mutta koirista oli tullut liian pitkäselkäisiä.
Tietoja ei ole muista kuin n. Fex II 203 VIII:stä, om. Mandellöf, musta ja ruskea valkealla kaulalla. III AVO luokka Helsinki 1912.
Fex II astutettiin kuululla Wasa Tomilla. Pennut syntyivät 29.3.1911.
Fex III 308 VIII, om. Mandellöf, Helsinki, musta ja ruskea K.A AVO luokka, I pari luokka Helsinki 1912. Kaunis, mutta pienikokoinen, ohuet takajalat
Maffe 183 VIII, om. E. Höijer, Tammisaari, ruskea, musta ja valkoiset merkit
Eka 202 VIII, om. J. Aminoff, Tammisaari, musta ja ruskea, valkea kaula. Liian hintelä
Tello Fex 194 VIII, om C. Candborg, Tammisaari, musta, ruskea ja valkeat merkit. K.A AVO luokka Helsinki 1912.
Tom Fex 195 VIII, om. V. Mandellöf, Tammisaari, musta ja ruskea, valkea kaula
Lena Fex 212 VIII, om. E. Höijer, Tammisaari, ruskea ja musta, valkea kaula. K.A AVO luokka Helsinki 1912. Hyvä runkoinen, hyvät jalat, kauniit värit
Lisa Fex 213 VIII, om. insinööri V. Mandellöf, Tammisaari, musta ja ruskea. K.A AVO luokka Helsinki 1912. Kohtalainen pää, hentorakenteinen. Tästä koirasta kehittyi kuuluisat Vainon koirat, joita kasvatti H.Lampinen Helsingistä.
Rea Fex 217 VIII, om. H. Wirgvist, Porvoo, musta ja ruskea, valkeat käpälät. K.A AVO luokka Helsinki 1912
Sessan 220 VIII, om. Vapaaherra G. Silverheim, Porvoo, musta ja ruskea, valkoista rinnassa. II AVO luokka Helsinki 1912. Pieni ja hentorakenteinen
Rex 1920 VIII, om. insinööri V.Mandellöf, Tammisaari, musta ja ruskea, valkea kaula. II AVO luokka Helsinki 1912. Litteä mutta muuten kaunis pää, takakorkea.
Näillä edellä mainituilla koirilla Mandellöf voitti Helsingin näyttelyn ryhmäluokan arvostelulla: kaunis ja tasainen ryhmä Näistä koirista säilyi hammarströmiläinen veri vielä pitkälle, ainakin Mandellöf oli innokas ajokoiran kasvattaja. Hän piti samaa narttulinjaa pitkän aikaa.
Fex III astutettiin Poker av Paiaksella. Tästä syntyivät pennut 29.3. 1917:
n. Stina 2713 XII, om. Wilhelm Westman, Hanko, ruskea
n. Tessan 2720 XII, om. maanviljelijä Alfred Berglund, Hanko, ruskea, musta mantteli
u. Nero II 184 XI, om. Alfred Berglund, Hanko, musta ja ruskea
Lisa Fex astutettiin Esa II 67 IX:llä. Pennut syntyivät 20.5.1915
u. Lippu 2503 XII, om. asemapäällikkö Aksel Olsoni, Pulsa, ruskea valkeilla merkeillä
n. Sanna 2850 XII, om. Albin Wahlroos, Myllykoski, kolmivärinen
n. Viira, om. Emil Tapola, Kaipainen.
Sanna astutettiin Rex 2555 XII:llä. Pennut syntyivät 2.3.1923.
u. Muisto 3396 XIII, om. Augus Miettinen, Kotka, musta, ruskea, valkeat merkit.
Tätä koiraa oli kutsuttu tuttavapiireissä ”Muisto-Veli Eemeliksi”. Se oli ollut rakenteeltaan sopusuhtainen, komea ensipalkinnon rotukoira, luonteeltaan rauhallinen käyttö
ja kotikoira. Vaikka se olikin ollut erinomainen koira, sillä oli ollut epäonnea kokeissa. Siitokseen käyttö oli kuitenkin varsin vähäistä. Sitä käytettiin myös Ha-Ko siitosyhdistyksessä, joka oli Kotka koirien siitostyön jatkaja.
Muisto, om. August Miettinen, Kotka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti